No niin... vedin sitten miltei levyn suklaata, oli kaverin synttärit. Yritän vakuutella itelleni et ei tää mitään, kyllä sitä ihminen voi suklaata syödä. Mutta. Jotenkin ei tunnu nyt hyvältä ... silleen hienoo, jes, söin sitä suklaata siellä, mut nyt tuntuu jotenkin neuvottomalta. Ei oo paniikkia, ehei, ei oo mitään itkemistä tms., mut tuntuu jotenki vähän pahalta. Ihan kun olisin pettänyt itteni tai jotain, vaikka nimenomaan nythän mä autan itteeni.

Yritän nyt vielä syödä jotain illallakin, en oo syönyt kuin muroja ja sen 3/4 suklaalevystä. Ei mulla nälkä ole, mut kai sitä jotain pitäis syödä. Vittu kun ei tunne enää mitään normaaleja ruumiintoimintoja, kuten nälkää. Jotenkin oon sulkenut sen mustalle listalle mun tunteista. Haluisin vaan mennä juoksulenkille, niin kuin mä meenkin. Mutta EI, mä en tee sitä kuluttaakseni näitä kaloreita, mä teen sen siks että mä pidän juoksemisesta, yksinkertaisesti siksi. Kyllä tää ihan hyvin menee, ei oo semmonen hirvittävä paniikki päällä, eli lasken tän voitoksi. Kunhan en liikaa ala syömään suklaata jne - mut eikös se mee niin, että mitään ruoka-ainetta ei kannata sulkea pois kokonaan ruokavaliosta ;)?